Sivu 81

matkakumppani Eija Limnell Cézannen jalanjäljillä Jostain kumman syystä kaikki tiet ovat aina vieneet minua Ranskaan. Olen asunut Pariisissa ja Strasbourgissa useita vuosia, seurannut ranskalaista politiikkaa, tutustunut ranskalaiseen kirjallisuuteen ja taidehistoriaan. Mikä Ranskassa edelleen viehättää niin, että olen varmasti aina sinne palaava? Ensinnäkin ihmiset. Vastoin kaikkia stereotypioita ranskalaiset ovat ystävällisiä. Paljon on kiinni omasta asenteesta eikä kielitaidosta ja tapojen tuntemisesta ole haittaa. Kävin juuri Marseillessa tyttäreni kanssa lomalla. Kampaajalla minulta kysyttiin joka viides minuutti, että onko kaikki hyvin ­ ça va? ­ ja haluanko ehkä lisää kahvia. Vaikka olen espressofriikki, jossain vaiheessa piti sanoa non merci. Matkalla etsimme tyttärelleni myös ylioppilasmekkoa. Myyjä toi meille kymmenen eri vaihtoehtoa sovitettavaksi samalla keskustellen siitä, kuinka merkittävä hetki ylioppilastodistuksen saaminen on nuoren ihmisen elämässä. Toiseksi koko Euroopan kulttuurihistoria tulee vastaan Ranskassa. Eteläinen Ranska on osa laajempaa Välimeren kulttuuria. Vuorovaikutukset alueella ovat kautta historian kulkeutuneet kaupankäynnin ja diplomaattisten yhteyksien kautta. Marseillen satama on ollut edelläkävijä yhteyksien lisäämisessä. Nykyään Marseille on Ranskan toiseksi suurin kaupunki, jossa voi suurkaupungin kiireestä huolimatta aistia Provencen elämänmakuisen ilmapiirin. Parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Aix-en-Provencessa kuljimme modernin maalaustaiteen jalanjäljillä ja etsimme taloa, jossa Cézanne oli viettänyt lapsuutensa. Tänä kesänä Aix-en-Provencen Musée Granet järjesti yhden vuoden merkittävimmistä taidenäyttelyistä. Näyttely "Cézanne ­ Picasso" kertoo Picasson Cézannelta saamista vaikutuksista ja heidän yhteyksistään siitä alkaen, kun Picasso saapui Pariisiin vuonna 1900. Picasso oli myös Provencen vakituisia kävijöitä. Hänet on haudattu Cézannen maalauksista kuuluisan Sainte-Victoire -vuoren juurella olevan Vauvenarguesin linnan maille. Satamakaupunki Marseille ympäristöineen ja pohjois-afrikkalaisine vivahteineen kannattaa kokea. Välimeren vaikutus näkyy myös Etelä-Ranskan ruokakulttuurissa. Provencen lisäksi olen ihastunut LanguedocRoussillonin rantaviivaan aina Espanjan rajalle saakka. Bouziguesin ostereista nauttivat jo kreikkalaiset ja roomalaiset. Merenelävien lisäksi herkkuihin kuuluvat Camarguen suola ja Lunelin Muscat-viini. Marseillessa tyypillisiä ovat lukuisat italialaiset ravintolat, joissa alkuruoaksi tarjotaan artisokkaa oliiviöljyn kanssa, pääruoaksi tryffeliraviolia ja jälkiruoaksi pannacottaa. Italialaisia on muuttanut Marseillen alueelle runsain mitoin useaan otteeseen, viimeksi toisen maailmansodan edellä Mussolinin diktatuuria pakoon. Algerialaiset olivat runsaslukuista työvoimaa viime vuosisadan alussa ja Marseillen rue Aubagnella voi tänäänkin tutustua pohjoisafrikkalaiseen ruokakulttuuriin. Kuuluisa taidemaalari ja diplomaatti Delacroix vaikuttui 1830-luvun alun Marokon matkallaan niin, että hänen maalaustensa väriskaala muuttui valoisammaksi ja tematiikka laajeni arkielämän kuvaukseen. Louvressa tästä on todisteena algerialaisnaisia kotonaan kuvaava Femmes d'Alger dans leur appartement. Ihmisten liikkuminen on Välimerellä edelleen ajankohtainen kysymys. Siirtolaisten määrä Afrikasta on kasvanut huippuunsa. Todellisuus on kuitenkin karua: monien on vaikea saada töitä ja monet kohtaavat rasismia eri puolilla Euroopassa. Viime vuoden yksi koskettavimmista ranskalaisista elokuvista Entre les murs (suomeksi Luokka) kuvaa viiltävästi niitä ongelmia, joita kielitaidon puutteeseen ja huonoon yhteiskunnalliseen asemaan liittyvä syrjäytyneisyys tuo mukanaan. Matkalla on tilaisuus pohtia omia näkökulmia Eurooppaan. Eurooppa tulee muuttumaan ja tämän päivän kulttuurit sekoittuvat edelleen toisiinsa myös Ranskassa. Elävä satamakaupunki Marseille ympäristöineen kannattaa kokea. Siitä tulee muuten Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2013. Eija Limnell on suomalainen diplomaatti ja kirjallisuudentutkija, joka on kiinnostunut Euroopan historiasta ja kulttuurista.

Section 1

Section 2

Page 81
Page 82
Page 83
Page 84
Page 85
Page 86
Page 87
Page 88
Page 89
Page 90
Page 91
Page 92
Page 93
Page 94
Page 95
Page 96
Page 97
Page 98
Page 99
Page 100
Page 101
Page 102
Page 103
Page 104
Page 105
Page 106
Page 107
Page 108
Page 109
Page 110
Page 111
Page 112
Page 113
Page 114
Page 115
Page 116

Why do I see this page ?

Your Flash Player is older than version 7 or Javascript is not enabled. What you see is the raw text of the publication.

To read this Digipaper-publication install/update your Flash Player from this link or enable Javascript.

For proper operation Digipaper-publication needs Flash Player version 7 or newer.

Install the latest version of Flash Player from this link.
© Copyright 2004-2006 Mederra Oy