Sivu 93

Jari Vepsäläinen matkakumppani Kuinka muurahainen voi syödä elefantin? KIINA IHASTUTTAA, vihastuttaa, hurmaa ja harmittaa. Maa näyttäytyy jokaiselle sellaisena kuin itse haluaa. Monikasvoinen Kiina on mysteeri myös kiinalaisillekin, saati sitten meille länsimaalaisille, joille maan ovet ovat avautuneet vasta viime vuosina. Olemme päässeet nauttimaan Kiinan kulttuurin ja historian kirjosta, aina niin hyväntuulisista ihmisistä, tavoista ja maan kulinarismista. Muuttoni Kiinaan vuonna 1985 oli kuitenkin totaalinen kulttuurillinen täystyrmäys. Takapajuisen kulttuurivallankumouksen päättymisestä oli kulunut vain yhdeksän vuotta ja maa oli vasta avautumassa. Kaupungit olivat täynnä vihreissä tai sinisissä Mao-puvuissa pyöräileviä kiinalaisia, jotka kummastelivat maahan saapunutta pitkänenää ­ tällä nimellä kiinalaiset meitä länsimaisia leikkisästi kutsuvat. Asemapaikkani oli Kiinan kansanyliopisto, jonne oli saapunut 70 ulkomaista opiskelijaa, suurin osa Afrikasta. Usein kuulimme kadulla kommentteja "länsimaisista pirulaisista", joka lienee kertonut jotain länsimaisten maiden historianopetuksesta Kiinassa. Oopiumsodissa on tuskin mitään ylevää nykyaikana, ja kiinalaisilla on hyvä muisti eikä näistä ajoista ­ heidän mielestään ­ ole kulunut kuin vasta hetki. Alkuihastuksen jälkeen alkoi kova arki ja tutustuminen kiinalaisen kulttuuriin ja toimintatapoihin pintaa syvemmältä. Kiina on henkisesti kova yhteiskunta, missä perhe on paras. Perheen turvaverkko on yksilölle välttämätön ­ se pitää yksilön hengissä. Me opiskelijat olimme kuin laajennettu perhe, jaoimme ilot ja surut sekä länsimaiset ruokatarvikkeet, jos joku niitä oli onnistunut jostain saamaan. Asiat ovat nyt toisin. Maa on vaurastunut ja Jouni Harala Kiina on henkisesti kova yhteiskunta, missä perhe on paras. isoäiti tekee buddhalaisia rituaalejaan olohuoneessa ja samoihin aikoihin muslimi-nannymme lukee omia rukouksiaan ja alkaa valmistaa aamiaista. Kuusivuotias tyttäreni Athena Zoe herätetään ja häntä aletaan valmistaa katoliseen St. Margarethin kouluun, jonne vaimoni Kathy vie hänet joka-aamuiseen kello kahdeksan Isä Meidän -rukoushetkeen. Itse olen jo tässä vaiheessa työskennellyt tunteja toimistossamme Hongkongin pörssiä vastapäätä. Päätyöni on miettiä strategiota sille miten saisimme enemmän suomalaisia tuotteita Kiinan valtaville markkinoille. Kiinan markkinailmasto on maan WTO-liittymisen myötä muuttunut yhä avoimemmaksi ja ammattimaisemmaksi. Brändiajattelu, yritysjuridiikka ja kansainvälinen verosuunnittelu ovat nykyään Kiinassa arkipäivää. Kiinaan saapuvilta liikemiehiltä vaaditaan yhä enemmän ja enemmän osaamista. Hankaluuksia riittää; kiinalainen byrokratia, kovat tinkimiset ja rahaliikenteen hitaus aiheuttavat harmaita hiuksia länsimaisille liikemiehille. Joulukuussa 2008 on kulunut 30 vuotta siitä varallisuutta jaetaan yhä useamman kiinalaisen kesken. Henkinen vapautuminen on avannut yhä useammalle kiinalaiselle myös tien länsimaihin. Olen nyt asunut Kiinassa 23 vuotta, ja nykykotini on kuin Kiina minikoossa. Tyttäreni isoäiti asuu luonamme ­ totta kai! Sukupolvet ja uskonnot elävät täällä sulassa sovussa keskenään ja kunnioittavat toisiaan. Aamukuudelta kun Kiina julkaisi avoimien ovien politiikkansa. Maa oli sitä ennen ollut tuhansien vuosien ajan suljettu yhteiskunta, jonka portit pysyivät visusti suljettuina. Avoimuuspolitiikka on nostanut kiinalaisten tulotasoa ja sen länsimaat näkevät Pekingin Olympiakisojen aikana. Pekingin 2008 Olympialaiset olivat turisteille nähtävyys ja mahtava spektaakkeli, katsoipa niitä mukavasti kotona televisiosta tai miljoonien kiinalaisten kanssa paikanpäällä. Onko Kiina meillä uhka vai mahdollisuus? Mitä sitten Kiina voisi meille suomalaisille tarjota ja onko meidän pienillä suomalaisilla yrityksillämme mahdollisuuksia jättimarkkinoilla? Vastaan aina kysymyksellä, että kuinka muurahainen voi syödä elefantin? Palanen kerrallaan. Jari Vepsäläisen Kiinan kokemuksista voi lukea lisää teoksesta Aira Väisänen (toim): Naimisissa Kiinan kanssa, Jari Vepsäläisen ensimmäiset 22 vuotta Kiinassa, (Tammi 2007) LOKAKUU 2008 BLUE WINGS 93

Section 1

Section 2

Page 81
Page 82
Page 83
Page 84
Page 85
Page 86
Page 87
Page 88
Page 89
Page 90
Page 91
Page 92
Page 93
Page 94
Page 95
Page 96
Page 97
Page 98
Page 99
Page 100
Page 101
Page 102
Page 103
Page 104
Page 105
Page 106
Page 107
Page 108
Page 109
Page 110
Page 111
Page 112
Page 113
Page 114
Page 115
Page 116

Why do I see this page ?

Your Flash Player is older than version 7 or Javascript is not enabled. What you see is the raw text of the publication.

To read this Digipaper-publication install/update your Flash Player from this link or enable Javascript.

For proper operation Digipaper-publication needs Flash Player version 7 or newer.

Install the latest version of Flash Player from this link.
© Copyright 2004-2006 Mederra Oy